Maa voidaan jakaa kolmeen osaan: saaristo- ja rannikkoalueeseen, joka osin on meren saaristoa, se tahtoo sanoa, ettΣ maa kalliokarien vΣlissΣ on merikerrostumien peittΣmΣΣ. Toinen alue on maan kaakkoisosa, jossa jΣΣ on h÷ylΣnnyt kalliot ja jΣttΣnyt jΣlkeensΣ hyvin paksuja jΣΣkaudenkerrostumia. TΣten on syntynyt lukemattomia jΣrviΣ, jotka ovat tehneet maasta kuuluisan "tuhansien jΣrvien" maan! Kolmas alue pohjoisessa on nimeltΣΣn Lappi, joka on maan korkein osa sen peruskalliota, jossakin mΣΣrin metsΣn peittΣmΣΣ, mutta ylempΣnΣ on paljaita tuntureita tai kangasmaata, my÷s kutsutaan tunturiksi.
Viikinkien ajoista saakka maa oli Ruotsin aluetta, mutta maa on kautta aikain ollut Ruotsin ja VenΣjΣn vΣlinen kiistakysymys. Maa joutui Ruotsin ja VenΣjΣn kΣymΣn sodan jΣlkeen VenΣjΣlle vuonna 1809. Maa julistautui itsenΣiseksi tasavallaksi 1917 ja kΣvi sen jΣlkeen vapaus- ja sisΣllissodan, maan hallitusmuoto vahvistettiin vuonna 1919. Maa sai KansainvΣlisen tuomioistuimen pΣΣt÷ksellΣ oikeuden Ahvenanmaahan v. 1921. Talvisota Neuvostoliittoa vastaan vv. 1939-40 ja jatkosota 1941-44, joiden jΣlkeen liitetΣΣn suuria maa-alueita naapurimaahan Neuvostoliittoon. Toisen maailmansodan jΣlkeen yhteyksiΣ Neuvostoliittoon, mutta samanaikaisesti Suomi on EFTA:n jΣsen ja mukana pohjoismaisessa yhteisty÷ssΣ. Sotilaallisesti maa on puolueeton, ja vaikka maalla monena vuonna oli voimakas presidentti Urho Kekkonen, oli maassa useita hallituksenvaihdoksia sosiaalisen ja taloudellisen levottomuuden pohjalta. OECD:n jΣsen v. 1969. Maa luopui merkittΣvΣsti pohjoismaisesta yhteisty÷stΣ, syynΣ pelko saada ongelmia suuren itΣisen naapurin kanssa. Neuvostoliiton sortumisen jΣlkeen maa etsiytyi enemmΣn Eurooppaan ja haki v. 1994 EU:n jΣsenyyttΣ, joka pΣΣstiin alkamaan seuraavana vuonna.
